Persoonallisuustestit

Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa kirjoitettiin huonolaatuisten pikatestien yleistymisestä. Artikkelissa viitattiin mm. Myers-Briggsin tyyppi-indikaattoriin (MBTI), joka on kehitetty 1940-luvulla äidin ja tyttären toimesta, erityisesti tuolloin työelämään hakeutuneille naisille. Testi on edelleen paljon käytetty rekrytoinneissa, vaikka kyseistä testiä ei monien asiantuntijoiden mukaan pitäisi käyttää työnhakutilanteessa laisinkaan.

 

Persoonallisuustestejä käytetään yleisesti rekrytoinneissa, kun tarkoituksena on tutkia esimerkiksi luonteenpiirteiden sopimista toimenkuvaan. Esimerkiksi uusasiakasmyyjän on hyvä olla toimintakeskeinen, jotta haluttuja asioita tapahtuu myös käytännössä. Erilaiset testit ovatkin hyvä keino saada vahvistusta oman päätöksenteon tueksi.

 

Tänä päivänä on tarjolla useita testimenetelmiä, jotka voidaan tehdä etänä internetin välityksellä. Perinteisessä testimenetelmässä testattava valitsee esimerkiksi häntä parhaiten kuvaavia luonteenpiirteitä tai sitten sulkee pois vähiten häntä kuvaavia piirteitä. Vaikka välillä toisin väitetään, niin näissä testimenetelmissä testaaja voi yrittää myötävaikuttaa vastauksillaan halutun lopputulokseen saamiseksi.

 

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut luotettavia ja nopeita tämän päivän tieteellisen tutkimukseen perustuvia testausmenetelmiä. Tällainen on esimerkiksi Pba persoonallisuustesti, jonka lopputulokseen testattava ei voi vaikuttaa. Se perustuu kasvojen mikroilmeisiin ja niiden analysointiin biometrisellä ohjelmalla, jossa testattavalta kysytään muutamia avoimia kysymyksiä.

 

Uudet nopeat ja luotettavat testimenetelmät ovat jo tätä päivää. Ainoastaan tavat ja tottumukset pitävät meitä kiinni testimenetelmissä, jotka eivät kestä tämän päivän tieteellisiä kriteerejä.

 

Marko Pajula